13.02.2017

Kokonaisarkkitehtuuri on digitalisaation tärkeä taustatuki

Kaksi vaikeasti hahmottuvaa käsitettä heti otsikossa. Digitalisaatio ymmärretään usein pelkkänä palveluiden sähköistämisenä ja kokonaisarkkitehtuuri puolestaan nähdään vain IT-juttuna. Digitalisaatio nähdään usein tavoiteltavana tulevaisuuden tilana ja kokonaisarkkitehtuuri tietohallintolain aiheuttamana lisätyönä. Molemmat edellyttävät julkisen hallinnon toimintatapojen, johtamismallien ja rakenteiden kehittämistä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Mitään itsestään tapahtuvia pikkujuttuja nämä kaksi eivät siis ole.

Kokonaisarkkitehtuuri on kokonaisvaltainen lähestymistapa ja menetelmä organisaatioiden toimintojen ja prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien hallintaan. Se pyrkii parantamaan organisaation toiminnan ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Julkishallinnossa kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja lisäksi pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä, vähentämään kustannuksia ja tehostamaan toimintaa. Suomessa laki julkisen tietohallinnon ohjauksesta (634/2011, tietohallintolaki) edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaiset suunnittelevat ja kuvaavat kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Organisaatioiden on myös noudatettava julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Tätä varten Valtiovarainministeriössä on kehitetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja ohjeistus sen käyttämiseksi.

Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen ei tutkimusten mukaan ole helppoa, sillä useita haasteita on tunnistettu. Itseasiassa suurin este onnistumiselle voi olla juuri se, ettei työtä saada kunnolla käyntiin. Suomen julkishallinnossa on työskennelty kokonaisarkkitehtuurin parissa jo yli 10 vuotta ja tietohallintolaki on ollut voimassa yli 5 vuotta, mutta silti monissa organisaatiossa ei vielä ole aloitettu kokonaisarkkitehtuurityötä. Kuntaliiton vuoden 2013 selvityksen mukaan alle puolet Suomen kunnista on aloittanut työn. Pohjois-Savon kunnista tuolloin työn raportoi aloittaneensa kaksi kuntaa. Toistaiseksi lain noudattamatta jättämisestä ei ole aiheutunut seuraamuksia. Lähiaikoina on tulossa lausuntokierrokselle asetus, joka määrää mitkä kuvaukset on tehtävä, kenen on laadittava kuvaukset ja milloin kuvaukset on laadittava. Asetuksen tavoitteena on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen. Ehkä tämän jälkeen kaikkien Pohjois-Savon kuntien on aloitettava kokonaisarkkitehtuurinsa kuvaaminen. Sitä ei kuitenkaan kannattaisi nähdä taakkana ja taas yhtenä uutena lisätyönä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla saadaan parempi kokonaiskuva ja tietoa pitkän tähtäimen suunnitelmien tekemisen tueksi.

Jotta digitaalisaatiosta saadaan paras hyöty, tarvitaan toimiva kokonaisarkkitehtuuri, joka määrittelee tarvittavat tiedot, palvelut, prosessit ja tietojärjestelmät. Digitalisaatio edellyttää toiminnan, toimintamallien ja rakenteiden uudelleen miettimistä ja suunnittelemista. Kokonaisarkkitehtuurin avulla ne voidaan kuvata. Kokonaisarkkitehtuurityötä ei kannata yrittää tehdä yksin kaikkea mahdollista kuvaten. Työtä aloittavien kuntien kannattaa verkostoitua muiden kanssa. Tähän on nyt hyvä mahdollisuus Pohjois-Savossa tehdyn Maakunnallisen ICT-yhteistoimintaselvityksen kautta. Pohjois-Savossa voidaan edetä yhteistyössä kokonaisarkkitehtuurin avulla kohti kustannustehokasta digitalisaatiota.

Katja Penttinen
Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa tutkiva jatko-opiskelija

Jaa linkki somessa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>